Bussimatkailua Nepalissa

Vihdoin oli tullut aika lähteä vaeltamaan Annapurna circuitia! Ennen ensimmäistä varsinaista vaelluspäivää käytimme yhden päivän siirtymiseen Pokharasta Bhulbhuleen, josta aloitimme trekkimme. Guest housemme omistaja Pokharassa hankki meille bussiliput Pokharasta Besisahariin.

fshyygxkgh.jpg



P.S. Jos olet kiinnostunut siitä, mitä puuhasimme Pokharassa, käy tsekkaamassa meidän vlogit aiheesta:


Heräsimme aamulla puoli viideltä ja pakkasimme tavarat kokoon. Emme syöneet mitään tai sen suuremmin juoneetkaan, koska bussimatka tulisi kestämään noin neljä tuntia ja uskoaksemme pysähdyksiä ei olisi. (Iloinen yllätys oli, että pysähdyimme vartiksi puolentoista tunnin ajon jälkeen.) Itselläni (Jenna) olen todennut käteväksi tälläisen paaston ennen pitkää bussimatkaa. Ei tarvitse kärvistellä vessahätää. Puoli kuudelta lähdimme kävelemään bussiasemalle, jossa pitäisi olla paikalla kuudelta. Pokharan lakeside roadilta on helppo kävelymatka bussiasemalle.

Kaikkien rinkat heitettiin katolle ja me ahtauduimme bussiin sisälle. Bussi starttasi kohti Besisaharia puoli seitsemältä aamulla. Penkit olivat todella pienet, ja meillä oli vaikeuksia mahtua istumaan. Eemeli varsinkin oli aivan liian leveä näihin penkkeihin. Istuimmekin seuraavat neljä tuntia limittäin ja osittain päällekkäin, eli melko epämukavasti. Meillä kumminkin oli kunnon istuinpaikat, kun paikalliset istuivat käytävällä pienillä palleilla tai vaan seisoivat. Neljän tunnin pomppuinen bussimatka meni lähinnä torkkuessa. Nepalissa tiet ovat hyvin kyseenalaisessa kunnossa, joten bussi heiluu, pomppii ja rytisee jatkuvasti. En suosittele ihmisille, jotka kärsivät matkapahoinvoinnista.

Saapuessamme Besisahariin bussi pysähtyi kadulle ja me purkauduimme ulos bussista. Besisaharissa oli ensimmäinen vaellusluvan tarkistuspiste, joka oli kadun toisella puolella juuri sinä kohtaa mihin bussi meidät jätti. Trekin aikana tulee olemaan tasaisesti tarkistuspisteitä. Saatuamme leimat lupiimme päätimme kysäistä paikallisilta, että mistäköhän ihmeestä lähtee bussi Bhulbhuleen. Samalta kadulta kuulemma. Kysyttäessä, että mihin aikaan, vastaus oli, että varmaan tunnin sisään. Jahas. Kävelimme ehkä 20 metriä eteenpäin ja jäimme odottamaan. Meillä taisi käydä hyvä tuuri, koska bussi porhalti paikalle noin 15 minuutin odottelun jälkeen.

Bussi Besisaharista Bhulbhuleen on paikallisbussi. Yleensä paikallisbussit ovat olleet aivan täyteen tungettuja, mutta onneksemme tässä bussissa oli vielä istumatilaa. Pääsimme istumaan aivan kuskin taakse selkä menosuuntaan päin. Onneksi. Koska en varmaan olisikaan halunnut nähdä kunnolla tietä. Puolentoista tunnin ajan bussi kiemurteli todella pomppuisia ja pieniä teitä vuoren rinteitä pitkin. Jos oli kokenut bussimatkan Pokharasta Besisahariin olevan pomppuinen, niin se ei ollut mitään tähän verrattuna. Oli pakko pitää koko ajan jostain kunnolla kiinni, koska meno oli niin rytisevää. Välillä kurkkasin ikkunasta ajaessamme niin likellä vuoren rinnettä bussi osittain kallellaan, että olin varma, että tipumme alas. Totesinkin Eemelille vitsaillen, että onneksi istumme aivan oven vieressä, niin voidaan hypätä ovesta ulos ennen kuin bussi tippuu, niin ehkä pelastutaankin. (Olin kyllä vähän tosissanikin.) Joka tapauksessa bussimatka oli vähintäänkin mielenkiintoinen. Ja pääsimme perille Bhulbhuleen, johon jäimme yöksi. Ja seuraavana aamuna aloittaisimme vaelluksemme!



 Näkymät bhulbhulessa.

Näkymät bhulbhulessa.

 bhulbhulen kaduilla.

bhulbhulen kaduilla.

Sanoisin, että Nepalissa bussimatkailu voi tuntua todella epämukavalta, mutta siitä selviää asennoitumalla hyvin. Ja jos on vähänkään ihminen, joka juoksee usein vessassa, niin suosittelen olemaan syömättä tai suuremmin juomattakaan ennen bussimatkaa. Bussimatkoilla on arvioidut kestoajat, jotka ovat melko pitkiä, ja ne ovat vain melko suuntaa antavia. Matka voi olla lyhkäsempikin tai rutkasti pidempi. Asenne ratkaisee!