Irtisanoutuminen, kaiken myyminen ja lähtö maailmalle? osa 1

19955993_1644333042246278_6623922137846468267_o.jpg

Eikös tämä ole se haave, minkä moni heittää ilmoille? Harva sen toteuttaa. Ajatus siitä, että luopuu kaikesta tutusta ja turvallisesta voi tuntua hirvittävältä.

"Minulla on hyvä vakituinen työ. Miten voisin luopua siitä?"

"Minulla on täydellinen asunto hyvällä paikalla. En voi luopua siitä."

"Olen töistä saamani rahat käyttänyt kodin ja vakaan elämän luomiseen. Heittäisinkö kaiken menemään?"

Pyrimme elämässämme luomaan kaikkea turvallista ja vakaata ja olemme kauhuissamme ajatuksesta luopua siitä kaikesta. Eikä siinä mitään vikaa ole, jos haluaa vakaan elämän. Jos vakaa työpaikka, asunto ja elämä itsessään tekevät sinut onnelliseksi, niin hienoa. Sitten on ihmisiä, jotka haikailevat kaikkea muuta. He unelmoivat esimerkiksi tässä tapauksessa matkustelusta, aivan erilaisesta elämästä, mutta eivät uskalla toteuttaa unelmaansa, koska vakaasta elämäntilanteesta lähteminen on liian riskaabelia. 

Mekin olimme pyöritelleet tätä ajatusta ääneen jo pari vuotta. Aina vähän naureskellen perään, koska emmehän me oikeasti mitään niin hullua tehtäisi, eihän? Molemmilla on hyvin töitä, on asunto hyvällä sijainnilla, on kaikkea mitä tarvitaan jotta elämä olisi kohillaan, mutta se ei vaan riitä. Sitä kaipaa jotain enemmän. Jännitystä, seikkailuja, uuden kokemista, tasapaksun arjen rikkoutumista. Emme taida olla luotuja pysymään paikallaan, ainakaan tässä kohtaa elämäämme. 

Olemme nuoria. Meillä ei ole asuntolainaa, ei lapsia, ei lemmikkejä, kumpikaan ei enää opiskele. Meillä ei ole mitään, mikä estäisi meitä lähtemästä. Siitä huolimatta vei vuosia makustella ideaa päässään ja pohtia olisiko se riskin arvoista. On varmaan jo selvää, että totesimme sen olevan sen arvoista. Maailma on liian houkutteleva. On niin paljon nähtävää ja koettavaa, joten miksi asettua aloilleen vielä? Mikä kiire?

If you never go, you will never know.

Monet meistä elävät "sitten kun"- elämää. 

"Sitten kun olen saanut vakituisen työn..."

"Sitten kun minulla on vakaa talous..."

"Sitten kun olen maksanut asuntolainani..."

"Sitten kun lapset ovat isoja..."

"Sitten kun olen eläkkeellä..."

Me emme halua elää "sitten kun..."- elämää. Me aiomme tehdä juuri NYT sen mitä haluamme. Hyppäämme pois oravanpyörästä ja lähdemme kokeilemaan jotain täysin uutta. Kyllä. Se pelottaa ja se jännittää, mutta tämä päätös on antanut sellaista innostusta, jota ei ole pitkään aikaan tuntenut. Se antaa aivan uutta virtaa.

Mitä konkreettisesti tapahtuu, kun nämä ajatukset on käyty läpi päässä miljoona kertaa ja päätös maailmalle lähdöstä on tehty? Voitte lukea kaiken siitä seuraavassa postauksessa.

Pysy kuulolla!